Ajelimme siinä aikamme, mutta kauriin jälkiä ei löytynyt. Myöskään jäniksen jälkiä ei näkynyt. Joku sanoikin, että jänikset eivät liiku kahteen kolmeen päivään ensilumen tultua, etteivät jättäisi jälkiä eivätkä tulisin nähdyiksi (vielä ovat ainakin ruskeita). Noo, vaihdoimme paikkaa ja näimme eräällä metsätiellä metsäpeurojen jälkiä. Jatkoimme autolla matkaa, ja pian peurat olivatkin tiellä meidän edellä. Iso sarvipääkin juoksi melkein auton alle metsästä. Peuroja oli ainakin kahdeksan ja pian ne olivatkin jo metsän siimeksessä. Meinattiin laittaa Nova niiden perään, mutta se olisi ollut aika turhaa, koska tiesimme että varmasti se niitä olisi ajanut, mutta kaatoa ei olisi Novalle peuroista saatu, koska niitä ei saa alueella metsästää. Ja Nova kun vielä varmasti olisi ajanut niitä kuin mielenköyhä, niin ajo olisi voinut mennä kauaskin ja koira olisi ollut vaikea saada kiinni, koska peurojen kulkureitille ei hirveästi teitä olisi osunut. Niimpä meidän piti vain jatkaa etsimistä....
Menimme sitten meidän ruokintapaikalle katsomaan, olisiko siellä yöllä käyneet kauriit murkinoimassa. Lähdimme Novan kanssa kävelemään ja Juha meni eri paikkaa passiin valmiiksi, jos jotain löytyisikin. No, yhtäkkiä Nova alkoikin herättelyhaukkua haukkumaan, ja hitaasti mutta varmasti alkoi edetä pellolla. Mitään ei nähty pellolta lähtevän, mutta Juha näki sitten ketunjäljet maassa. Nova jatkoi vaan sitkeästi jäljen seuraamista ja seurasikin todella pitkän matkaa yöjälkeä, puolitoistatuntia. Otimme koiran sitten pois kun löysimme sen, koska se ei ollut tuoreella jäljellä. Mutta sisukaspakkaus se vaan on! Ei vaan tullut kaatoa tänäänkään! :(
Lauantaina ajattelimme koittaa onnea uudemman kerran. Uusia jälkiä ei vain yönaikana ollut tullut, jänikset siis piilottelevat edelleen! Ajelimme kuitenkin hiukan ja ajattelimme käydä kääntymässä erään turvesuonpäässä ja SIELLÄ SE VIIPOTTI, VANHA KETUNRÖTKÖ! Se juoksi aika kaukana turvesuonreunassa, eikun tutka päälle ja Nova perään!
Lähdin viemään Novaa turvesuolle ja päästin sen sitten irti, jotta se saa itse etsiä jäljet. No, lumella oli hirveästi ketun jälkiä... sormet ristissä toivoin, että Nova valitsee sen OIKEAN jäljen ja pääsee ketun perään. Aikansa se siinä nenämaassa juoksenteli ja herätteli ja sitten se lähti. Hirmunen haukku päällä tuhatta ja sataa oikeaan suuntaan ketun perään! JESJESJES! Vähän aikaa kuuntelimme ajoa ja katsoimme trackerista mihin suuntaan koira etenee. Näimme että ajo on menossa erään tien päähän ja Juha arveli, ett'ä kettu tulisi tietä pitkin toiseen päähän. Niimpä otimme kohteeksi löytää juuri SE TIE!
Löysimmekin ja Juha menee passiin. Koiran ajo kuuluu edelleen ja on tulossa kohti. Koira tuleekin pellonpoikki. Kettu oli poikennut tieltä pellolle. Novalla oli pieni hukka jonka se oli kuitenkin selvittänyt, mutta oli nyt hiukan jäljessä ketusta. Koira tulee päättäväisesti kohti Juhaa, mutta kettua ei näy missään..
Novan tultua Juhan kohdalle tielle, Juha huomaa tien yli menevät ketunjäljet, joita Nova nenä maassa seuraa. Olimme myöhästyneet pienen hetken ja kettu oli ehtinyt mennä tien yli. Kaato jäi taas saamatta. Perhana! Otimme koiran pois, koska kettu oli jo mennyt sitten toisen seuran maille..
Nova ajoi kettua kuitenkin 50min, ja oli hienoa saada tietää, että kettukaan ei jätä kylmäksi koiraa, vaan sitäkin Nova ajaa, ku kohdalle osuu! Jätimme sen päivän ajot siihen, koska Novan pallit olivat pahannäköiset, kun kova lumi oli hangannut ihon rikki ja paleltumisen vaarakin oli. Kotiin päästyämme lämmittelimme kunnolla, söimme hyvin, helosania palleihin ja otettiin pienet torkut! :)
Sunnuntaina meillä olikin sitten lähtö kohti Seinäjokea, ja kansainvälistä koiranäyttelya! Se oli Novan ja minun ensimmäinen yhteinen näyttely. Jännitti kovasta. Olimme kyllä harjoitelleet, mutta aina se pistää jännittämään miten menee. Novan sisko Chillie(Chilipippuri näin meidän kesken) tulisi myös sinne! Näimme paljon muita mäyräkoiria ja jotkut olivatkin vanhoja tekijöitä näytteluareenoilla. Katsoimme niitä ihaillen, tietäen että ihan samaan ei pystytä, vielä.
Olimmekin sitten ensimmäisinä meidän kehässä. Siinä sitten juostiin ensimmäinen rinki kehää. Se menikin melko hyvin, mitä nyt pari kertaa piti vähän pysähtyä haistelemaan aikaisempien kokelaiden hajuja :D Sitten alkoikin yksilöarviointi. Tuomarina oli Norjalainen Anne Livø Buvik. Nova oli oikein hienosti pyödällä näyttelyasennossa. Oikein olin yllättynyt miten se pysyi paikoillaan, ei alkanut istumaan, ei kellahtanut selälleen, ei hyökännyt nuolemaan tuomarin naamaa. Nova oli pyödällä kuin vanha tekijä ja tuomari vaikutti hyvinkin tykästyneeltä Novaan. Ja minä puhkuin ylpeyttä! Minun Noppeli ensimmäistä kertaa näyttelyssä niin hienosti! <3
No, niinhän se sanontakin menee että ei kannata nuolaista ennekuin tipahtaa. Se tuli hyvinkin selväksi. Meidän piti sitten näyttää askellusta ja juosta kehää ympäri... siitä ei tullut yhtään mitään! Nova heitti maate, haisteli lattiaa, tuli pari askelta, heitti maate, haisteli lattia.... ja kello käy. Yritän hyvälle, ei auta, yritän "pahalla" ei todellakaan auta. Ja se siitä, tuomari on pahoillaan ja sanoo, ettei voi arvostella koiraa koska askellusta on hankala arvoida koiran maatessa maassa. Kyllä muuten pikkasen harmitti! Ja niin taisi harmittaa tuomariakin., :( No eihän siinä muutakun laatuarvostelulappu kouraan, koira kainaloom ( ei edelleenkää suostunut liikkumaan) ja kasvattajan kautta (kertomassa arvointi) kotiin.
Novan laatuarvostelu kauneuskilpailusta: "Hyvä balanssi, maskuliininen ilmeikäs pää, todella hyvät niska ja olkapäät, kaunis luusto, hyvin kehittynyt rintakehä, hyvät etu- ja takakulmaukset, todella hyvä turkki ikäisekseen. Tänään kieltäytyi totaalisesti näyttämään liikkeitää." eli EVA tuli arvosteluksi! enskerralla otan ketunhännän kainaloon, niin jo on kumma jos ei ala liikkumaan :D
Kotona sitten koitettiin makkaran kanssa kehän juoksua ja tuo koira on kyllä niin ahne ja makkaran perään, että varmaan seisois päällää, että sais makkaraa. Niimpä kotona kaikki meni taas hyvin. Ylläri :D Ois pitänyt ottaa makkaraa myöskin kerhään mukaan, niin olisi voinut mennä paremmin! Tiedämpähän ensi kerralla ;) Nyt meillä alkaakin ankara treeni ja seuraavan näyttelyn ilmottautuminen! Me ei lannistuta!
Novan siskolla Chilliellä meni loistavasti, SERTI tuli. JEEE! Onnea vaan! Se oli semmonen viikonloppu, huh huh :) Seuraavaa odotellessa!
Kommentit